Mon compte |

Mon panier d'achats |

Ma bibliographie

Contacts |

Aide

· Accès distant · Mot de passe oublié

· Recherche avancée

Ethnologie française
P.U.F.

I.S.B.N.9782130534006
192 pages

p. 227 à 235
doi: en cours

Veille sur la revue
Veille sur l'auteur

S'abonner à la revue

Vous consultez

Ethnologie

n° 94 2003/2

Discipline > Revue > Sommaire > Résumé

Ajouter au
panier d'achats

L’ethnologie suédophone en Finlande

Anna-Maria Åström

Résumé de l'article

Minorité linguistique au statut national semblable à celui des Finlandais, les suédophones ont consolidé leur position notamment à l’université d’Åbo et la Société littéraire suédoise. Une ethnologie florissante s’est développée avec une chaire d’ethnologie créée à Turku en 1919 et à Helsinki, en 1937, des Archives de culture populaire. Récemment, ces ethnologues se sont intéressés au littoral, à la ville, aux stéréotypes ethniques, aux mentalités historiques, à la culture des groupes d’âge, aux campagnes. Les contacts noués avec les ethnologues scandinaves et allemands ont conduit avec le changement de paradigme des années 1980, à une importance accrue, attribuée aux modes de vie, aux attitudes modernes et postmodernes aussi bien qu’à la vie matérielle.Mots-clés : minorités, Finlande. As a language minority with the same national status as the Finns Swedishspeaking ethnologists have consolidated their position with institutions such as the Swedish Åbo Akademi University and the Swedish Literary Society. A flourishing ethnology has developed with the creation of a chair of ethnology in Turku in 1919 and of Folk Culture Archives in Helsinki in 1937. In the recent decades this ethnology has focused on coastal and urban studies, ethnic stereotypes, historical mentalities, the culture of age groups, and rural areas. Close contacts with Scandinavian and German ethnologists resulted in a shift of paradigm in the 1980s, more weight being put upon life modes, modern and postmodern attitudes as well as material life.Keywords : minorities, Finlandsuomenruotsalainen kansatiede, vähemmistötutkimus, kenttätyö, kansatieteen tutkimus ja historiafinlandssvensk etnologi, minoritetsstudier, fältarbete, etnologins forskningshistoria. Als eine sprachwissenschaftliche Minorität in Finnland, die einen ähnlichen nationalen Status wie derjenige der Finnen hat, haben die schwedisch-sprechenden Ethnologen ihre Stellung mit Institutionen wie der akademischen Abo Universität und der schwedischen Literaturgesellschaft verstärkt. Eine blühende Ethnologie hat sich entwickelt mit der Schöpfung eines Lehrstuhls für Ethnologie in Turku in 1919 und der Volkskulturarchiven in Helsinki in 1937. In den letzten Jahrzehnten konzentrierte die Ethnologie auf Küsten- und Stadtforschungen, ethnische Stereotypen, historische Mentalitäten, Altersgruppenkultur und ländliche Gegenden. Nahe Kontakte mit skandinavischen und deutschen Ethnologen haben in den 1980er Jahren zu einer Paradigmusverschiebung geführt, wobei eine grössere Bedeutung den Lebensweisen, den modernen und postmodernen Verhalten, sowie dem materiellen Leben beigemessen wurde.Schlagwörter : Minoritäten, Finnland. Artikkeli käsittelee suomenruotsalaisen kansatieteen vaiheita painottuen 1960-luvun jälkeiseen aikaan. Lähtökohtana on suomenruotsalaisten erikoinen ja yhtäläinen kansallinen asema mikä on ollut myös kansatieteellisen tutkimuksen edellytys ja kiihoke. Etnologinen tukimus on keskitetty toisaalta Åbo Akademin etnologian laitokseen, toisaalta Svenska litteratursällskapetin Folkkultursarkivetiin, joiden panos alkaa aineen perustamisesta 1919 ja Folkkultursarkivetin perustamisesta 1937. Viime vuosikymmenten tutkimuksissa on käsitelty saariston ja kaupunkien elämäntapoja, etnisiä stereotypioita, historiallisia mentaliteettejä, ikäryhmien kulttuuria, historian käyttöä sekä maaseudun murrosta. Tiiviit yhtetydet Skandinavian ja Saksan kansatieteeseen ovat vaikuttaneet paradigmanvaihdokseen 1980-luvulla, jonka jälkeen pääpaino on ollut elämäntavoissa ja -tyyleissä, modernin ja jälkimodernin kulttuurin ilmenemismuodoissa sekä aineellisen kulttuurin uudelleen arvioinnissa.Keywords : minorities, Finlandsuomenruotsalainen kansatiede, vähemmistötutkimus, kenttätyö, kansatieteen tutkimus ja historiafinlandssvensk etnologi, minoritetsstudier, fältarbete, etnologins forskningshistoria. (l’auteur de cet article étant une Finlandaise suédophone, le résumé est également donné ici en suédois)
Artikeln behandlar den finlandssvenska etnologin med betoning på tiden efter 1960-talet. Utgångspunkten är finlandssvenskarnas särpräglade och med finnarna jämställda nationella status i Finland, vilken också varit förutsättningen och drivkraften för en självständig utveckling av en etnologi på svenska. Forskning bedrivs dels inom ämnet etnologi vid Åbo Akademi och dels inom Svenska litteratursällskapets Folkkultursarkiv. Professuren i etnologi grundades 1919 och Folkkultursarkivet 1937.
Under de senaste åren har forskningen berört livsformer i skärsgårds- och stadsmiljö, etniska stereotyper, kulturmöten, historiska mentaliteter, olika generationers kulturer, nyanvändningen av historia och landsbygdens förändring. Starka kontakter till Skandinavien och Tyskland har inneburit ett paradigmskifte på 1980-talet, varefter huvudvikten lagts vid undersökningar av livsformer, livsstilar, moderna och postmoderna fenomen samt en omvärdering av forskning av materiell kultur.Keywords : minorities, Finlandsuomenruotsalainen kansatiede, vähemmistötutkimus, kenttätyö, kansatieteen tutkimus ja historiafinlandssvensk etnologi, minoritetsstudier, fältarbete, etnologins forskningshistoria.

Plan de l'article

• Les années soixante-dix

• Les années quatre-vingts : nouveaux apports théoriques et travail de terrain intensif

• Les années quatre-vingt-dix : ethnicité, ethnologie urbaine et modernité, genre et âge, et anthropologie culturelle

• Nouveau millénaire, retour à l’histoire

• Références bibliographiques

Ajouter cet article à votre panier d’achats